*

vpsainio

Kielikokeiluilla kohti kielivapauksia

Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu alueellisen kielikokeilun toteuttaminen tällä vaalikaudella kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Tiukan konservatiivisen kantansa kielikysymykseen omaava, muutoin liberaalina profiloitunut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi Ylelle (23.1.) kokeiluhankkeen olevan yhä perustuslakipohdinnassa.

Järkeistämiset kielipolitiikkaan vaatisivat käsittääkseni kuitenkin lähinnä mm. perusopetus- ja lukiolain viilauksia, eivät perustuslaillisia muutoksia. Samalla kun OKM:ssä pohdiskellaan syvällisemmin asiaa, on eri puolella Suomea tehtailtu valtuustoaloitteita kielikokeiluiden järjestämiseksi.

Tietääkseni niitä on vireillä ainakin Kirkkonummella, Tampereella, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Riihimäellä, Janakkalassa, Oulussa, Valkeakoskella, Lietossa, Kaarinassa, Kuopiossa ja Ylöjärvellä.

Mutta miksi kielikokeiluille on juuri nyt paljon kysyntää? Yhtenä selittävänä tekijänä lienee Suomen kansainvälistyminen ja monikielistyminen ennennäkemättömällä tavalla.

Esimerkiksi tuoreesta ”pk-seudun kaupunkien väestöennuste 2016-2030”-aineistosta käy ilmi, että vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een 2030 mennessä. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaisi siten 11,5:stä 21 prosenttiin!

Väestöpohjan väistämättömän muutoksen lisäksi erityisesti vientiin kohdistuvat talouden paineet tukevat vapaan kielivalinnan merkitystä. Suurten maailmankielten osaaminen on elintärkeä edellytys toimia muuttuvassa elinkeinoelämän toimintaympäristössä.

Lukuisten kyselyiden perusteella tiedetään tosiasiana, että enemmistö suomalaisista kannattaa kielipolitiikan muutoksia, kuten ruotsin kieltä valinnaisena oppiaineena. Mielestäni vapaus valita ei olisi keneltäkään pois, vaan se avaisi täysin uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville elää ja olla.

 

Kirjoitus on julkaistu myös mielipidekirjoituksena mm. Kirkkonummen Sanomissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Itsenäisyytemme aamunkoitosta aina vuoden 1968 perusopetuslakiin ja siihen puoluepoliittisella lehmäkaupalla uitettuun pakkoruotsiin saakka perustuslakimme on meille kelvannut ilman nykypäivän kummallisia "varmistusuteluja". Siinä mielessä Sanni Grahn-Laasosen viittiloinnit perustuslakiin asian yhteydessä ovat suoranaista tahallista hyvän asian torpedointia ja perin tuomittavaa epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyden suosimista. Jos laeissamme tällä hetkellä jotain perustuslakia loukkaavaa ja poistamisen arvoista suuren suomenkielisen enemmistömme suhteen on, niin sitä on arktinen apartheid eli suomenkielisen enemmistön lasten pakkovelvoite opiskella väkisin suurimmalle osalle täysin hyödytöntä ruotsin kieltä.

On tullut aika kysyä Sanni Grahn-Laasoselta, missä suomenkielisen enemmistön oikeudet vapaan kielivalinnan suhteen ovat ja että kun 75 % Suomen kansasta on kielivapauden kannalla, niin kuka on vastuussa siitä, ettei asiassa tapahdu mitään?

Siinä, ettei kyseistä arktista apartheidia ole jo vihdoin vääryytenä poistettu, taitanee olla kysymys filosofi Hannah Arendtin termein ilmaistuna ns. pahuuden banaalisuudesta eli arkipäiväistymisestä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Joten huhu - huu, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen. Olisiko jo korkea aika perustella, miksi enemmistön oikeuksia tärkeään kielivapauteen aina vain jatkuvasti poljetaan? Se ei ole millään mittarilla luettuna kansallinen etumme - sen tiedämme kaikki.

Vai katsotteko, että pakkoruotsista pitäisi kynsin hampain pitää edelleen kiinni, vaikka se estää jatkuvasti koko Suomen monikielisyyden toteutumista.

Toimituksen poiminnat